Metsänhoitoyhdistysten valtuustoissa pääsee vaikuttamaan oman alueen metsätalouteen

Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit järjestetään marraskuussa. Ehdokasasettelu on jo avattu – jokaisen oman alueensa metsätaloudesta ja metsien hyvinvoinnista kiinnostuneen metsänomistajan kannattaakin tarttua toimeen.

Kuten asiaan jo vihkiytyneet valtuustojen jäsenet kertovat, vaikuttamismahdollisuuksia on tarjolla juuri niin paljon kuin oma mielenkiinto ja kalenteri antavat myöten.

”Valtuusto on isossa roolissa metsänhoitoyhdistyksen talouden ja toiminnan valvojana, sillä mitä paremmassa kunnossa yhdistys on, sitä paremmin se pystyy palvelemaan asiakkaita ja huolehtimaan metsistä”, painottaa pohjanmaalaisen Metsänhoitoyhdistys Lakeuden valtuuston jäsen Mikko Tukeva. ”Valtuuston työ kehittyvien palvelujen mahdollistajana on ensiarvoisen tärkeää.” Vaikuttamismahdollisuuksia on tarjolla juuri niin paljon kuin oma mielenkiinto ja kalenteri antavat myöten.

Mikko on ensimmäistä kauttaan valtuustossa, ja kertoo jäsenyyden avanneen muitakin mahdollisuuksia vaikuttaa tärkeisiin asioihin kuten rakennekehityksen edistämiseen ja oman alueen metsätalouden toimintaan. Mikko onkin monessa mukana ja toimii valtuustotyön ohella mm. MTK:n Metsäjohtokunnan mhy-edustajana. Hän korostaa kuitenkin, että itse valtuustotyöskentely ei rivijäsenen kalenteria täytä.

”Jokaiselle löytyy oma taso osallistua. Valtuusto on erinomainen paikka kasvaa ja oppia vaikuttamaan.” Ehdokkaaksi oman yhdistyksen valtuustoon voi asettua täyttämällä esitietolomakkeen täällä.

Muutosten tuulten edistämistä metsien parhaaksi

Samaa kertoo eteläisessä Keski-Suomessa kahdeksan kunnan alueella toimivan Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen Susanna Lahnamäki-Kivelä, joka kasvoi kiinni yhdistystoimintaan jo pienenä. Toista kauttaan valtuustossa istuva Susanna kertoo motivoituvansa siitä, että pystyy jäsenenä tekemään tärkeää työtä metsän yhteiskunnallisen merkityksen eteen.

”Valtuustotyö on moniarvoista ja moniäänistä keskustelua, jossa metsänomistajien tarpeet ja tavoitteet määrittelevät sen, mihin suuntaan palveluja kehitetään. Tänä päivänä metsä ei ole jokaiselle metsänomistajalle tuttu asia, ja metsänhoito saatetaan kokea jopa hitusen pelottavana. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa ja antaa apua.” Juuri siksi valtuustoon tarvitaan jäseniä, joilla on metsänhoitoon erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet.

Susanna korostaa, että tasapainoinen suhtautuminen metsään on ensiarvoisen tärkeää. Luontoarvojen ohella metsillä on myös taloudellinen tarkoitus, ja hyvin suunnitellulla, kestävällä käytöllä näitä molempia pystytään viemään eteenpäin. Juuri siksi valtuustoon tarvitaan jäseniä, joilla on metsänhoitoon erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet.

”Keskusteleva valtuusto pystyy huomioimaan erilaiset näkökulmat ja haasteet, ja ottamaan rakentavasti kantaa niin metsäpolitiikkaan, markkinaan, kaavoitukseen, toimintaympäristön muutokseen kuin muihinkin metsäasioihin.”

Yhdenlainen ihmistyyppi tuntuu kuitenkin olevan sekä Mikko Tukevan että Susanna Lahnamäki-Kivelän toivelistalla uusien valtuustojen kokoonpanoja ajatellen:

“Nuoret ja työikäiset metsänomistajat”.

Mikko kertoo huomanneensa, että nuoremmat sukupolvet ovat aktiivisempia niin puukaupassa kuin metsänhoidossa, ja ymmärtävän, että hyvinvoinnin eteen on koko ajan tehtävä töitä metsässä. Siksi he voisivat tuoda myös valtuustoihin yhä enemmän tekemisen meininkiä.

Myös Susannan havaintojen mukaan metsänomistus on tänä päivänä varsin iäkästä. Ehkä juuri nyt olisi hyvä hetki nuorempien astua valtuustoihin oppimaan, keskustelemaan, kasvamaan ja vaikuttamaan.

Nuorissa, kuten metsissä, on yhteiskunnan tulevaisuus, ja valtuustotyö on mielekästä ja tietoa lisäävää toimintaa. Asetu ehdolle oman metsänhoitoyhdistyksesi valtuustoon täällä.