Metsänhoidon suunnittelu kannattaa!
- Heikki Mononen, erityisasiantuntija
Kuka olet?
Olen Savonrannalla syntynyt savonlinnalainen metsänomistaja ja metsäammattilainen. Työkseni teen tila-arvioita ja metsäsuunnitelmia. Työkokemusta aihepiiristä on kertynyt n. 40 000 hehtaaria. Välivuosina kerkesin toimia myös metsäneuvojana ja metsänhoitoesimiehenä.
Harrastan vaellusta, hiihtoa, sotahistoriaa, metsänhoitoa, nikkarointia, lukemista ja tulkoon vielä mainituksi puulämmityksen aiheuttama halkoholismi. Sykettä nostava harjoitusmäärä on n. 650 tuntia vuodessa, josta pääosa metsäsuunnittelun maastotyötä.
Miten päädyit metsäasiantuntijaksi metsänhoitoyhdistykseen?
Metsänhoitoyhdistykseen päädyin 2010. Neuvojan paikka oli auki, vahingossa hain ja epähuomiossa ottivat.
Mikä on mukavinta työssäsi? Millainen on tyypillinen työpäiväsi?
Mukavinta tässä työssä on vapaus. Luultavasti missään muussa toimihenkilötehtävässä koko metsäsektorilla työntekijällä ei ole näin suuria vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Tyypillinen työpäivä on maastopäivä, joita oli viime vuonna 107 kappaletta. Silloin hiihtoa metsäsuksilla, lumikenkäilyä tai kävelyä metsässä kertyy 3-15 km ja päivän aikana valmistuu maastotyö 20-60 hehtaarin tilalle. Sadepäivinä minut tavoittaa usein toimistolta. Silloin tehdään tila-arvioita ja valmistellaan tulevia maastotöitä.
Kerro joku metsämuisto tai tapahtuma metsässä, joka on jäänyt mieleen?
Yläasteen työelämään tutustumisessa pääsin mukaan leimikontekoon Savonrannan Kakonsaloon. Raapaistiin 25 hehtaarin ja yhden kuvion avohakkuuleimikko lampien väliin. Kivisessä männikössä, melkein ikimetsässä oli keloa, tervaskantoa ja satoja vuosia vanhoja aihkipetäjiä niin paljon, että välillä ei jalka maata tavoittanut. Siihen aikaan tuollaiset metsät olivat Pirttimäen suunnalla melko tavallisia. Nykyään olen niitä nähnyt vain vaellusreissuilla Lapin kansallispuistoissa ja erämaa-alueilla. Pääsin uudestaan samalle kohteelle parin vuoden kuluttua nuorena metsäharjoittelijana. Aukko oli hakattu ja menin mhy:n porukan mukana kulotuksen jälkivartioon. Meidän vuoromme alkoi illalla juhannusaaton aattona aukon ollessa vielä täyden palon vaiheessa. Nuo maailmanlopun tunnelmat ovat säilyneet hyvin muistissa. Seuraavana aamuna tuulen yltyessä kulotus karkasi naapurin taimikkoon ja jouduimme metsäpalon sammutukseen. Menemättä yksityiskohtiin, kyseinen reissu oli koulukirjaesimerkki siitä, miten jälkivartiointia ei tule järjestää.
Ajankohtaista metsässä juuri nyt? Mitä vinkkejä antaisit metsänhoitoon?
Metsässä on nyt ajankohtaisia asioita enemmän kuin kertaakaan urallani ja lisäksi asiat ovat isoja. Mainitsen yhden, johon jokainen metsänomistaja ja metsäammattilainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan. Väitän, että kirjanpainajien kanssa olemme tehneet vasta alkuveryttelyn. Jos kirjanpainajat aiheuttavat massiivisia tuhoja Keski-Euroopassa ja Ruotsissa, on ilmaston lämmetessä vain ajan kysymys kun niitä on meilläkin.
Olin aikoinaan puupeltomiehiä, mutta olen joutunut tarkistamaan metsänhoidollista linjaani. Nykyään suosittelen kuusentaimikkoon mänty- tai koivusekoitusta. Joko ihan alusta pitäen sekaviljelynä, tai sitten raivauksessa luonnontaimia säästäen. Hyväksi käytännöksi on osoittautunut reunametsän ja jättöpuiden käyttö tähän tarkoitukseen ”siemenpuina”. Kuusentaimikon karumpaan laitaan männyt ja rehevämpään puoliskoon rauduskoivut. On hyvä tiedostaa, että hieskoivu olisi halvempi jättää, mutta se myös kylvää halpaa vesakkoa, joka on kallista raivata. Jokainen hieskoivulla korvautunut kuusentaimi pudottaa metsän tuoton siinä kohtaa puoleen.
Lisäksi metsävakuutus on useimmilla tiloilla aivan välttämätön investointi. Riskitasoa voi sitten hienosäätää omavastuun suuruudella.
Ota yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä!
Heikki Mononen
Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu
Metsäsuunnitelmien laadinta ja päivitys, tila-arviot
p. 044 555 0484
heikki.mononen@mhy.fi
Savonlinnan toimisto
Olavinkatu 23 (katutaso)
57130 Savonlinna
Toimialue: Enonkoski, Savonlinna
