Anna äänesi sille joka saa sen kuuluviin. - Valtuustovaalien äänestys 6.–27.11. Tutustu ehdokkaisiin

Omistusjärjestelyjä varten kannattaa varata aikaa ja valmistautua huolella!

Henrik Roschier, erityisasiantuntija

Kuka olet?

Olen Henrik Roschier. Tittelini on erityisasiantuntija LKV ja se kertonee aika pitkälti myös työnkuvani. Valtaosa ajasta katoaa kiinteistönvälityksen syövereihin Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV:n toimeksiannoissa. Lisäksi teen melko usein tila-arvioita, laadin ajoittain "suoria" luovutuskirjoja (kaupat ja lahjat) sekä kylkiäisenä neuvon omistajanvaihdoksiin liittyvässä verobyrokratiassa.

Toimialueeni on pääsääntöisesti Pieksämäki, mistä olen myös kotoisin. Satunnaisesti olen tosin harhaillut muuallakin, niin töiden kuin asumisen muodossa. Sijaitsen Naarajärven konttorilla silloin, kun en ole metsässä, autossa tai muualla.

Maa- ja metsäasioita harjoitan kotitilan toimiin osallistumalla ja se on sydäntäni lähellä. Muihin tärkeisiin harrastuksiin, ajanvietteisiin, sivutoimiin tms. elämisen muotoihin luen ehdottomasti musiikin, lisäksi mm. huvi- ja hyötyliikunnan sekä opiskelun. Jälkimmäisin periytyy metsäelämää edeltäneeltä ajalta, jolloin tulin valmistuneeksi Jyväskylän yliopistosta historian ja kielten opintojen päätteeksi. Asia ei tosin jäänyt siihen, vaan menin aloittamaan vielä jatko-opinnotkin. Ne viettivät vahvan alun jälkeen pitkän aikaa horroksessa, kun veri alkoi vetää legendaarisiin Nikkarilan metsiin etsimään vastapainoa akateemisille askareille. Sittemmin olen taas herätellyt opiskelut harrastuksen mittasuhteisiin. Vaikkei äkkiseltään uskoisi, kielten, tietotekniikan ja matematiikan parissa tuskailusta voi olla jopa apua metsähommissa - tavallaan ehkä toisinkin päin. Ja kyllä ne opinnot tapaavat jonakin päivänä valmistuakin, toivottavasti.

Miten päädyit asiantuntijaksi metsänhoitoyhdistykseen?


Tarina on aika samanlainen kuin monilla meikäläisillä: kaikki alkoi työharjoittelusta. Tulin keväällä 2011 silloiseen MHY Pieksämäkeen tekemään metsäsuunnitelmia ja koska työtilauksia sattui olemaan mukavasti, kolme kuukautta venähti kuudeksi. Siinä vaiheessa yksi neuvoja jäi sopivasti vuorotteluvapaalle ja heti valmistuttuani metsätalousinsinööriksi pääsin vuodeksi tuuraamaan häntä Jäppilään. Saappaat tuntuivat sangen suurilta, mutta hengissä selvittiin.

Seuraavana vuonna avautui neuvojan paikka vaihteeksi Kangasniemeltä ja koskapa hakemukseni hyväksyttiin, ajelin työmatkani sinne 2013-2016. Tuon vaiheen loppupuolella minulta tiedusteltiin, voisinko harkita syvempää perehtymistä kiinteistöjen kiemuroihin, puiden ohella tietysti. Pitkään ämpyiltyäni otin haasteen vastaan ja sain siirron takaisin Pieksämäelle syksyllä 2016. Arviointi oli jo pitkälti tuttua, mutta LKV-tutkinnon sain kouraan lopulta reilun puolen vuoden ja parin yrityksen jälkeen.

Kyseistä polkua tallaan edelleen tätä kirjoittaessani. Jos kaksi fuusiota ja Metsätilat-ketjuun soluttautuminen huomioidaan, periaatteessa työnantajani on pysynyt samana koko ajan, vaikka toimenkuva ja sen suorituspaikka on välillä muuttunut. Työ on rakentunut kuten muutkin elämän osa-alueet, pitkähkössä viivassa ja tiettyä sektoria kerrallaan edistäen.

Kuva: Henrik Roschier

Mikä on mukavinta työssäsi? Millainen on tyypillinen työpäiväsi?


Varmaankin pitää nostaa kärkeen monipuolisuus. Sitä samaa ihastelin jo metsäalan opinnoissa: tuskinpa minkään muun insinööri-nimikkeen koulutusvaatimuksiin kuuluu sekä kasvion keräämistä, moottorisahan huoltamista että videoklippien kuvaamista ym. ym. Ihan kaikkea tätä ei toki jatkuvasti tarvitse soveltaa nykytehtävissä, mutta on ollut etuoikeus saada perehtyä ajan mittaan mitä moninaisimpiin työnkuviin. Pääpiirteissään samankaltaiset (joskin lukuisat) asiat toistuvat viikkojen ja kuukausien mittaan, mutta silti jokainen asiakas, tila ja tilanne on oma yksilönsä.

Kohokohdat löytyvät kyllä luonnosta, jos hirvikärpäset jätetään pois laskuista. Maastoon menen arvioita tekemään ja välityskohteisiin tutustumaan, muutoin olen pitkälti toimistolla. Aiempiin neuvojan hommiin verrattuna nykyään on maastokäyntejä vähän harvemmin mutta pitemmän aikaa kerrallaan, koska läpi käydään yleensä kokonaisia tiloja. Hyödynnämme arvioinnissa moderneja apuvälineitä ja aineistoja, mutta kumisaapastyötä ei toistaiseksi ole mikään syrjäyttänyt. Tietokone on työkalu numero 1: numeroita ja karttoja pyöritellään päivittäin ja tekstiäkin pitää kirjoittaa suuri määrä. Itse asiassa myös valokuvia näpsin sadoittain, sillä niillä on käyttöä muistiinpanoina sekä myyntiesitteiden sisältönä. Aiemmasta koulutuksesta on ollut hyötyä esim. asiakirjojen käännöstöiden kannalta, ja onpa vanhoja perukirjoja sun muita dokumentteja metsästetty Kansallisarkistoa myöten.

Tavallaan monipuolista, joskaan ei aina niin mukavaa, on myös lainsäädännön ja viranomaistoimintojen loputon muuttuminen. LKV-toimenkuva velvoittaakin pysyttelemään tämän kärryn kyydissä säännöllisillä koulutuksilla, ja itse metsäalaakin pommitetaan lisääntyvillä vaatimuksilla. Tässä asiassa on hyötyä siitä, että istuu ikään kuin kahdella tuolilla. Tukena ovat nimittäin sekä MHY- että Metsätilat-ketjujen verkostot, ja laajat ovatkin. Tämän asian mainitsemalla tulee samalla tiivistäneeksi myös erään niistä työn parhaista puolista: työkaverit. Vaikka pidänkin työn itsenäisyydestä, ei tynnyrissä sentään tarvitse asua.



Kerro joku metsämuisto tai tapahtuma metsässä, joka on jäänyt mieleen? Mitä metsä sinulle merkitsee?



Poikasena hiihtelin paljon metsässä aikuisten matkassa - sen minkä kompuroinnilta ja kiukuttelulta pystyin. Varmaankin jo sieltä asti on tietynlaisia sanattomia muistijälkiä kiinnittynyt hyvin syvälle.

Yksittäisiä pikku sattumuksiahan osuu kaikkien tielle, kuten vaikka se miten onnistuu pudottamaan GPS-laitteen parin metrin säteellä ainoaan koloseen, joka on tietysti täynnä vettä. Ehkä sykähdyttävimpiä ovat kohtaamiset eläinten kanssa ja niitä soisin olevan enemmänkin (turvavälin huomioiden ja ne hirvikärpäset pois lukien), vaikka tunkeilevan ihmisen välttely onkin ymmärrettävää.

Huvittavammasta päästä esimerkkinä on eräs kerta, kun erittäin harmaassa marraskuun päivähämärässä bongasin jäniksen jo kaukaa. Ei siinä sinänsä mitään erikoista ja muutoin hän olikin "maastoutunut" pätevästi, paitsi että häikäisevän kirkkaanvalkoinen talvipuku oli puettu päälle viitsimättä katsoa ikkunasta pihalle.

Metsä merkitsee monia asioita, kuten varmaan suomalaisille yleensäkin: luontoa, hyvää oloa, toimeentuloa, jotain pysyvääkin. Toivon pystyväni saamaan aikaan jonkinlaisia muistijälkiä myös omille lapsilleni.

Kuva: Henrik Roschier



Ajankohtaista metsänomistamisessa juuri nyt?



Edellä tuli jo viitattua siihen, että monenlaista huomiota suuntautuu metsiin parasta aikaa, kuten monille onkin tuttua. Toivottavasti päät pysyvät kuitenkin riittävän kylminä kaikilla suunnilla. Näyttää vahvasti siltä, että metsät eivät ole täältä katoamassa. Meillä on mahdollisuus hyödyntää niitä kestävästi ja syytä myös ottaa oppia metsien ekosysteemeistä.

Omalla työsaralla taas kokemus on osoittanut, että monille tulee yllätyksenä se, miten paljon paperisotaa kiinteistökauppoihin liittyy. Siksi toimenpiteisiin kannattaa varata aikaa ja valmistautua haalimalla kokoon kaikenlaisia vanhojakin papereita tilan omistushistoriasta. Elämää helpottaa myös, kun vastaavasti pistää hyvään talteen uudet asiakirjat ja tositteet myöhempiä tarpeita varten.

Ota yhteyttä!

Henrik Roschier
Erityisasiantuntija, LKV
Metsätilan omistusjärjestelyt, metsäarviot, metsäverotus

p. 040 480 7420
henrik.roschier@mhy.fi

Pieksämäen toimisto
Seunalantie 1
76850 Naarajärvi

Toimialue: Pieksämäki

Kuva: Henrik Roschier
Kuva: Henrik Roschier
Kuva: Henrik Roschier
Kuva: Henrik Roschier
Kuva Henrik Roschier
Tilaa yhdistyksen uutiskirje

Tilaa yhdistyksen uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen, saat sähköpostiisi tiedotteita tapahtumistamme, ajankohtaisista metsäuutisista sekä puukauppatilanteesta ja puun hinnasta.

Tilaa uutiskirje

2024 © Metsänhoitoyhdistykset