Jäsen, etujesi puolesta tehdään valtavasti työtä myös vuonna 2024

Metsänomistajien edunvalvonta mielletään usein lähinnä vaikuttamistyöksi eduskunnassa tai EU:ssa. Paikallinen, sen tutun metsäneuvojan arkinen työ on kuitenkin vähintään yhtä tärkeää. Se on edunvalvonnan ydintä, jossa apu ja eurot konkreettisesti kohtaavat metsänomistajan. Metsänomistajien edunvalvonta on lopulta laaja kokonaisuus.

Paikallinen edunvalvonta – apua ja euroja suoraan metsänomistajalle

Paikallinen, juuri se sinun oma neuvojasi on kaiken edunvalvonnan keskiössä, vaikka hänen työtään ei aina tulekaan sellaisena ajateltua. Ehkäpä edunvalvontamielessä tärkein, näkyvin ja tavallisin työlaji on puukauppojen kilpailuttaminen, josta metsänomistaja korjaa välittömän hyödyn parhaina hintoina, sopimusehtoina ja katkontana sekä toimivina puumarkkinoina. Nämä kaikki vaikuttavat lopputulokseen! Korjuunvalvonnalla varmistetaan, että asiat toteutuvat sovitusti myös käytännössä. Mahdollisissa epäselvissä tai riitatilanteissa neuvojan käytössä metsänomistajan puolustamiseksi ovat lisäksi mhy:n ja MTK:n asiantuntijat ja juristit.

Paikallinen edunvalvonta tarkoittaa puukaupan ja -markkinoiden lisäksi myös paljon muuta. Viime vuonna metsäneuvojat ja metsäasiantuntijat tekivät ansiokasta työtä muun muassa neuvotellen lainvastaisten, metsänomistajille turhia viivästyksiä ja kuluja aiheuttavien maisematyölupavaatimusten korjaamiseksi.

Lisäksi on vaikutettu valmisteilla oleviin kaavoihin, puolustettu metsänomistajan oikeutta ylimitoitettuja vaatimuksia vastaan liito-oravan elinympäristöihin liittyvässä asiassa ja paljon muuta. Näiden esimerkkien kautta avautuu yksittäisten paikallinen edunvalvontatyö, josta hyötyvät paitsi kyseiset metsänomistajat, myös laajemmin koko metsänomistajakunta.

Maankäyttö ja luonnonvarojen kestävä käyttö maakunnallisen edunvalvonnan keskiössä

Maakunnallisessa edunvalvonnassa valmisteilla oleva vaihemaakuntakaava on metsänomistajien kannalta tärkeä. Se ohjaa metsäelinkeinon kannalta merkittävää yleiskaavoitusta. On tärkeää, että kaavoituksella ei rajoiteta metsien käyttöä, eikä muutenkaan heikennetä maaseudun elinvoimaisuutta esimerkiksi rakentamisen tiukalla ohjauksella. Kaavamerkintöjen pitää olla perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia. Kaavasuojelu on erityisen hankalaa, koska korvauskäytännöt ovat usein epäselvät ja puutteelliset.

Monet yhdistykset ovat maakunnallisesti ottaneet voimakasta etunojaa ilmasto- ja luonnon monimuotoisuuskysymyksiin liittyen. Jaamme tavoitteet ja olemme sitoutuneet niitä edistämään, mutta teemoihin liittyy metsänomistajien kannalta erittäin merkittäviä kysymyksiä. Metsätalous nähdään liian usein ongelmana, vaikka metsien käyttö ja niihin liittyvät mm. luonnonhoitotoimet ovat keskeinen osa tavoitteisiin pääsemistä. Onkin ratkaisevan tärkeää, että metsänomistajien edustajat ovat mukana tuomassa metsiin liittyvän tietämyksen ja osaamisen niissä lukuisissa ohjaus- ja työryhmissä, joissa näitä asioita käsitellään ja edistetään. Tiivistetysti kyse on omaisuuden- ja elinkeinonsuojasta, metsänomistajien oikeudenmukaisesta kohtelusta, toimien vapaaehtoisuudesta sekä siitä, että yhteisten tavoitteiden kustannuksia ei kaadeta metsänomistajien maksettavaksi.

Valtakunnallisessa ja EU-edunvalvonnassa kova vauhti jatkuu

Kansallisella tasolla päätetään monista asioista, esimerkiksi verotukseen liittyvistä kysymyksistä – niitä ei ehkä usein mielletä edunvalvonnaksi. Metsien kiinteistövero on yksi esimerkki, joka on saatu vahvalla edunvalvonnalla estettyä. Toinen esimerkki verotukseen liittyen on yrittäjävähennys, joka saatiin edunvalvonnan avulla ulottumaan myös maa- ja metsätalouden harjoittajiin. Sehän tarkoittaa 5 prosentin vähennystä veronalaisesta tulosta! Näiden pysyminen myös jatkossa ei ole itsestään selvää, vaan vaatii jatkuvaa työtä.

Ajankohtaisia ja akuutteja asioita kansallisen edunvalvonnan työlistalla mm. vanhojen ja luonnontilaisten metsien määritelmä sekä kansalliset sitoumukset EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamiseksi. Kansallisissa käsissä on joukko muita EU-päätöksiä, joiden toteutus on välttämätöntä saada maaliin metsänomistajat huomioiden. Tästä merkittävimpänä mainittakoon ennallistamisasetus, jonka toimeenpanossa kansallinen liikkumavara on huomattavan suuri. Suomi ei saa nyt ampua omaan puujalkaansa! Hyvien hallitusohjelmakirjausten toteuttaminen on niin ikään vahdittavana. Näistä muun muassa metsävähennyksen nosto ja lunastuslain uudistaminen ovat suoraan metsänomistajiin vaikuttavia.

Nykyisen EU-komission aloitteet ovat aiheuttaneet metsänomistajille ja heidän etuja ajaville harmaita hiuksia. Paljon on saatu jo aikaan. Esimerkiksi taksonomia saatiin väännettyä järkevään muotoon ja puu pidettyä uusiutuvana RED III neuvotteluissa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävänä. Merkittävä avaus komissiolta oli syksyllä julki tullut metsien monitorointi. Komissio haluaa saada tarkat tiedot kaikista metsistä ilman, että se on kunnolla perustellut, mihin se tietoja tarvitsee. MTK älähti asiasta välittömästi, sillä esitys loukkaa metsänomistajien yksityisyyden ja omaisuuden suojaa. Tiedossa ei myöskään ole, mihin muuhun tietoja voitaisiin mahdollisesti käyttää. Komission oma toiminta ei ole myöskään lisännyt luottamusta.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä sinä olet korvaamattoman arvokas osa kaikkea tätä metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n edunvalvontatyötä. Kukaan muu ei sitä puolestasi puolesta tee. Painoarvomme ja vaikuttavuutemme tulee loputa jäsenistöstä.

Mikko Kriikku
kenttäpäällikkö, MTK metsänomistajat