Kaipaatko neuvoja pölyttäjien huomioimiseen metsänhoidossa?

Pölyttäjien väheneminen on maailmanlaajuisesti tunnistettu huoli, ja pölyttäjätilanne saattaa mietityttää myös metsänomistajaa. Metsänhoidon suositukset kokoaa selkeät ohjeet pölyttäjien suosimiseen metsänhoidossa.

Suomessa metsien rooli pölyttäjien elinympäristönä korostuu metsien suuren pinta-alan vuoksi. Metsänomistaja voi auttaa pölyttäjiä monilla helpoilla tavoilla, jotka ovat tuttuja muustakin metsäluonnon monimuotoisuuden hoidosta. Ja kun vahvistaa metsänhoidossa pölyttäjien elinolosuhteita, voi samalla edesauttaa luonnon tuottamia muita ekosysteemipalveluita, kuten hyviä marjasatoja.

Pölyttäjien kannalta tärkeää on, että metsistä löytyy keväästä syksyyn riittävästi ravintoa, eli erilaisia ja eri aikaan kukkivia kasveja, sekä lisääntymispaikkoja, kuten lahopuuta ja paljasta kivennäismaata. Pääosa pölyttäjistä on vahvasti lämpöhakuisia, joten ne viihtyvät etenkin kuivissa ja valoisissa pienympäristöissä.

”Suomessa on noin 130 000 kilometriä metsäautoteitä. Jos tien varsien molemmin puolin olisi aina kaksi metriä avointa piennarta, yhteenlaskettuna tämä merkitsisi noin 50 000 hehtaarin kokoista pölyttäjävyöhykettä. Tienvarret kannattaakin niittää säännöllisesti – mutta vasta syyskesällä, kun mesikasvien kukinta ja pölyttäjien lisääntyminen ovat ohi, vinkkaa kestävyysasiantuntija Sara Turunen Tapiosta.

Tapion ja SYKEn toteuttama Pölymetsä-hanke kokosi tutkimus- ja asiantuntijatietoa metsien pölyttäjistä, pölyttäjille tärkeistä elinympäristöistä sekä metsän- ja luonnonhoidon keinojen vaikutuksesta pölyttäjiin.

Selkeät ohjeet pölyttäjien suosimiseen on koottu metsänhoidon suosituksiin. Metsänhoidon suositukset on laadittu metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tiedon käyttäjien yhteistyönä, ja se kokoaa parhaat keinot suomalaisen metsän kestävään hoitoon.

Miten huomioida pölyttäjät metsänhoidossa? Sara Turusen viisi vinkkiä metsänomistajalle:

1. Niitä metsätien pientareet vasta kukinnan jälkeen syyskesällä ja säilytä metsässäsi paahteisia ja kallioisia laikkuja: Monet pölyttäjät viihtyvät tienvarsien avoimissa ja lämpimissä ympäristöissä.

2. Varmista, että metsän raivauksessa ja harvennuksissa säästetään myös kerroksellista kasvillisuutta ja lehtipuita, koska ne tarjoavat pölyttäjille suojaa ja ravintoa.

3. Säästä hakkuissa säästöpuuryhminä kukkivien puiden ryhmiä, etenkin raitaa, pihlajaa, tuomia, vaahteraa, joita pölyttäjät hyödyntävät ravintonaan. Vältä turhaa raivaamista, sillä kenttäkerroksen kasvillisuus, kuten metsämarjojen kukat ja kanerva ovat pölyttäjien tärkeitä ravinnonlähteitä.

4. Tee metsään korkeita tekopökkelöitä ja varmista, että olemassa olevaa pysty- ja maalahopuuta jää hakkuissa: Lahopuuta pölyttäjät tarvitsevat lisääntymispaikoiksi.

5. Tarjoa monille mesipistiäisille ja muille hyönteisille pesäpaikkoja paljastamalla kivennäismaata paahteisissa kohdissa. Esimerkiksi metsänistutuksessa käytetty kourukuokka soveltuu maan rikkomiseen. Maanpinnan käsittely kannattaa tehdä puuston käsittelyn yhteydessä.

Lisätietoa: Kestävyysasiantuntija Sara Turunen, Tapio.

Metsänhoidon suositukset tarjoavat lisätietoa pölyttäjien suosimisesta metsänhoidossa: Pölyttäjien suosiminen metsänhoidossa

Tapion tuottama Opas metsänomistajille ja metsäammattilaisille (julkaistu 1.6.2022): Pölyttäjien huomioiminen talousmetsien käsittelyssä (tapio.fi)

Testaa tietosi Pölymetsä -tietovisassa: Polymetsa-tietovisa_Testaa-tietosi.pdf (tapio.fi) Metsänomistajalla on monta keinoa suosia elintärkeitä pölyttäjiä - Tapio

Piirroskuva: Pölymetsä-hanke