Anna äänesi sille joka saa sen kuuluviin. - Valtuustovaalien äänestys 6.–27.11. Tutustu ehdokkaisiin

Tuulivoima

Pohjois-Pohjanmaan eteläosaan on rakennettu ja edelleen suunnitteilla mittava määrä tuulipuistoja useiden eri yhtiöiden toimesta. Vuoden 2023 aikana uusien tuulivoimahankkeiden suunnittelu väheni aikaisempaan verrattuna Pyhä- ja Kalajokilaaksoissa. Parhaimmat tuulipuistoalueet on jo varattu joten uusien hankkeiden putkahtaminen on enää satunnaista.

Tuulivoimakanta

Vuoden 2023 aikana Suomeen rakennettiin 212 uutta tuulivoimalaa ja vuoden lopussa suomessa oli yhteensä 1601 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 6946 MW. 2023 tuotettiin tuulivoimalla sähköä 14,4 TWh, mikä kattoi 18,1 % Suomen sähkönkulutuksesta ja 18,5 % Suomen sähköntuotannosta.

Suomen tuulivoimayhdistyksen tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan toukokuuhun 2023 mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkeita 63 100 MW edestä.

Mhy Pyhä-Kalan alueella uusia voimaloita pystytettiin vuoden 2023 aikana ainakin Pyhäjärvelle, Haapajärvelle sekä Kalajoelle. Toimialueellamme oli toiminnassa tuulimyllyjä vuoden loppuun mennessä noin 300 kpl. Suunnitteluvaiheessa ja osin jo luvitettuna on tulossa satoja lisää. Tuulivoimaa on suunnitteilla kaikkiin kuntiin Pyhä- ja Kalajokilaaksoissa.

Tuulivoimapuiston maanvuokrat ovat tervetullut lisä maanomistajan tuloihin

Valtaosa tuulivoimayhtiöistä toimii mahdollisimman salaisesti ja pyrkii tekemään maanvuokrasopimukset kaikessa hiljaisuudessa. Osa toki toimii avoimesti. Myös vuokrasopimukset ja vuokratasot ovat kovin erilaisia. Samalle alueelle voi samanaikaisesti suunnitella kilpaa kahdesta kolmeen eri tuulivoimayhtiötä. Tuulivoimayhtiöt lähestyvät maanomistajia vuokrasopimuksilla ja houkuttelevat allekirjoittamaan maanvuokrasopimuksen. Tuulipuistojen maanvuokraus tukee normaalin metsätalouden harjoittamisen liiketoimintaa ja tuo kaivattua lisätuloa maanomistajille.

Vuosina 2008–2010 solmitut sopimukset lähtevät 3000 euron vuokratasosta tuulivoimalaa kohti vuodessa ja vuokra kohdistuu yleensä yksinomaan tuulimyllyn sijaintikiinteistöön. Vuosina 2021–2023 solmittujen uusien sopimusten vuokratasot ovat liikkuneet Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa keskimäärin jo 40–60 000 euron tasolla tuulivoimalaa kohti. Parhaimmat toteutuneet vuosivuokrat ovat olleet tätäkin korkeampia. Myllyjen kootkin ovat muutaman vuoden aikana selvästi kasvaneet piirustuslaudoilla jo 7–8 megawattiin.

Osassa sopimuksia vuokra on kiinteä ja indeksiin sidottu ja osassa vuokra on sidottu myllyn tuottoon. Jotta tuottoperusteisessa vuokrassa päästään 50–60 000 euron vuosivuokraan, pitäisi vuokratason olla lähelle 6 prosentin luokkaa nykyisellä markkinasähkön hinnalla ja 7 megawatin voimalakoolla. Sinällään tuottoperusteinen malli on hyvä, sillä se seuraa tiiviisti markkinasähkön hintakehitystä. Mikäli vuokra on kiinteä tai siinä on kiinteitä osia, tulisi ne sitoa elinkustannusindeksiin tai muuhun vastaavaan indeksiin.

Tuulivoimapuiston sähköasema kannattaa vuokrasopimuksissa käsitellä yhtenä ''voimalana'', jotta maanomistaja, jonka maalle se tulee, saa siitäkin voimalaa vastaavan vuokratulon.

Myös naapurit osallisiksi

Tuulivoimayhdistys on esittänyt vuokratuotolle jakoa, jossa vuokrasta 30 % tulisi tuulimyllyn tontille ja 70 % lähialueelle maapohjan perusteella. Myös myllykiinteistö pääsee osalliseksi pinta-alavuokrasta myllynpaikan vuokran lisäksi. Osalliseksi pääsevät tässä mallissa myös naapurikiinteistöt esimerkiksi 700 metrin säteellä. Tämä sen takia, että maankäytön ja rakentamisen rajoitukset, meluhaitat ja maisemamuutokset koskettavat aina myös lähinaapureita, eli ns tuulenottoaluetta.

Yhden tuulimyllyn käyttöikä on noin 20 vuotta. Niinpä vuokrasopimusten kestot määritellään useimmiten 30–40 vuodeksi. 2000-luvun alussa rakennettuja tuulivoimaloita on rikkoutunut korjauskelvottomiksi, eli jo kymmenen vuoden jälkeen riski toiminnan keskeytymisestä kasvaa selvästi.

2023 valmistuneen selvityksen mukaan on arvioitu, että terästornin purkukustannukset olisivat 125–145 000 euroa ja kierrätysmateriaalin myynnin jälkeen 79–85 000 euroa. Hybriditornilla vastaavasti purkukustannukset olisivat 138–171 000 euroa ja kierrätysmateriaalin myynnin jälkeen 83–138 000 euroa. Asetettava vakuus 100 000 euroa riittänee terästornille, mutta hybriditornille sen tulisi olla esimerkiksi 120 000 euroa.

Maanomistajat yhdessä neuvottelemaan

Mikäli saat yhteydenoton tuulivoimahankkeelta tai siirtolinjojen rakentajalta, ei kannata suin päin hyväksyä ehdotettua sopimusta. Jos sopimuksen tekemiseen painostetaan kiireeseen vedoten, pitää hälytyskellojen soida. Suunnittelu ja rakentaminen vie vuosia, eikä esimerkiksi muutama viikko viivästytä hanketta. Maanomistajien kannattaa kokoontua yhteen ja käyttää sopimuksen läpikäymisessä apuna asiantuntija-apua.

Yksittäinen maanomistaja tuskin saa neuvoteltua parannuksia maanvuokrasopimuksiin, mutta kun maanomistajat antavat valtakirjan neuvotteluihin yhdelle tai kahdelle asianhoitajalle, alkaa tapahtua. Parhaimmassa tapauksessa alueen maanomistajat pääsevät kilpailuttamaan hankealueen usealla eri tuulivoimayhtiöllä ja näin toimien saadaan paras mahdollinen vuokrahinta. Tällä tavoin toimimme eräässä tuulivoimahankkeessa missä maanomistajia oli noin 120. Keräsin 40 maanomistajalta valtakirjat neuvotteluihin ja tuulivoimayhtiö nosti vuokratarjoustaan 25 prosenttia siinä vaiheessa, kun aloitimme valtakirjojen keräämisen. Lopullisissa neuvotteluissa vuokra nousi vielä tästä noin 35 prosenttia, kertoo johtaja Maunu Kilpivaara Mhy Pyhä-Kalasta. Vuokra on tässä tapauksessa sidottu voimalan sähköntuottoon, joten vuosivuokra riippuu sähkön hinnasta ja tuotantomäärästä. Mikäli tuulivoimapuisto toteutuu suunnitellussa laajuudessaan (40–45 voimalaa), niin kolmenkymmenen vuoden vuokra-ajalle laskettuna saimme neuvoteltua yli 10 miljoonaa euroa enemmän vuokraa mitä oli alkuperäisessä tarjouksessa.

Siirtolinjat ovat maanomistajien murheenkryyni

Voimaloiden tuottama sähkö pitää luonnollisesti siirtää kantaverkkoon. Tätä varten pitää rakentaa vähintään 110 kV:n siirtolinja. Tässä yhteydessä kärsijöiksi joutuvat voimala-alueiden ulkopuoliset maanomistajat, sillä he eivät pääse nauttimaan tuulivoiman tuotoista. Heiltä lunastetaan maat johtokäytäviä varten pilkkahinnalla, muutamalla satasella per hehtaari. Siirtojohdot voivat olla kymmeniä kilometrejä, joten niiden alle jää kymmeniä, jopa satoja hehtaareja maata. Kyse ei siis ole ihan pikkujutusta.

Siirtolinjojen alta pitää poistaa puusto. Usein tarjotaan mahdollisuutta myydä puut itse, eli tehdä puukauppa. Tällöin puukauppatulo verotetaan pääomatulona eli 30 prosentin mukaan. Jos tähän ei suostu, vaan vaatii korvausta lunastusmenettelyn kautta lunastuskorvauksena, voi taas käyttää 80 prosentin hankintameno-olettamaa, jonka seurauksena puista saadun korvauksen vero putoaa 6 prosenttiin. Maanomistajan kannalta verotuksesta johtuva ero voi nousta tuhansiin euroihin. Tämän takia maanomistajan kannattaa lähes aina mennä lunastusmenettelyyn.

Siirtolinjoillekin on jo sovittu neuvotteluissa vuosivuokria ja normaalia lunastuskorvausta korkeampia lunastuskorvauksia.

Olkaa yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen, mikäli saatte tarjouksia tuulimyllyn paikoista tai vuokrasopimusmalleja allekirjoitettavaksi, tai tarvitsette muuta apua tuulivoimaloiden suhteen. Pyrimme osaltamme auttamaan sopimusneuvotteluissa ja vaikuttamaan siihen, että maanomistajan kannalta kohtuuttomia sopimuksia ei solmittaisi.

Maunu Kilpivaara, johtaja
p. 0442438275
maunu.kilpivaara@mhy.fi

Tilaa yhdistyksen uutiskirje

Tilaa yhdistyksen uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen, saat sähköpostiisi tiedotteita tapahtumistamme, ajankohtaisista metsäuutisista sekä puukauppatilanteesta ja puun hinnasta.

Tilaa uutiskirje

2024 © Metsänhoitoyhdistykset